Tapahtumia tulossa!

 

Kova viranomaisten kanssa laadittu tietopaketti.

Tuulet, säät, Itämeren olosuhteet, kanavissa ja suluissa ajaminen, ruotsin rannikko, jne..

Tule kuuntelemaan, syö hyvää lohikeittoa ja tapaa samanhenkisiä ihmisiä!

Monenlaista kummaa saattaa (ei pitänyt) tapahtua, kun perhe pakkaa tavarat vanhaan autoon ja läht etsimään töitä keskieuroopan huminasta. Miten ihmeessä tilanne päätyi siihen, että olemme vakoilulaivalla Berliinin poliisin kynsissä liki 5 kuukautta..

Mail: motorship.suukko@gmail.com

Lisää videoita..

 Tämä blogiin kirjoittaminen on hieman haastavaa nykyisin. Tämä Blogger on nimittäin alustana aika huono, jäänyt jälkeen.

Koitamme myös saada YouTubeen enemän katsojia, ja ehkä sieltä tulee jokunen kymppi rahaakin vuodessa, mutta siihen on vielä matkaa.

Myös Facebook on hieman jäänyt taka-alalle, jotain sinne kuitenkin koitamme laittaa. Instagramissa on paljon kuvia.

Käykää katselemassa, tilatkaa kanava ja kommentoikaa. Palautetta on aina kiva saada. Vastaamme mielellämme. 

Videoissa on saatavilla Suomen ja englannin kielinen automaattinen tekstitys. Se tulee esiin kun painaa tekstitysnappulaa siitä ruudun alalaidasta. 

Edit: nyt jaksoja on jo kuusi.

Alla oleva linkki pitäisi mennä videoluetteloon, jossa näkyy kaikki.

linkki videoihin: klik

Videoblogia YouTubessa

 Nyt kun kohta olemme Saksan rajojen ulkopuolella, niin voimme avata tilannetta, jossa olimme.  (Tällä hetkellä onnellisesti Lyypekissä)

  Aloimme tekemään YouTubeen videopätkiä, jotka alkavat aikajanamaisesti viime kesän tapahtumista. Kerrotaan kaikenlaista, helpompaa kuin kirjoittaa tänne.

Tervetuloa seuraamaan. Luvassa aivan käsittämättömiä tilanteita, varsinkin tämän talven osalta.  Tässä ensimmäinen jakso.

https://youtu.be/WB2dFdZQv3A

Hommattiin muuten AIS, ja meidät löytää nyt myös Marinetraffic.com:sta kirjoittamalla hakuun suukko II. 

Mukavaa kevään odottelua sinne Suomeen. 

T: Suukko II:n jengi.

Yleinen tilannekatsaus 1, oli ongelmia.

Tässä on ollut monenlaista mutkaa talven aikana.  Emme ole kertoneet asioita tarkoituksella julkisesti, vaikka media olisikin ollut kiinnostunut tästä erikoisesta tilanteestamme,  koska osatekijöinä on viranomaisia. Selvitän kaiken kyllä kun aika on sopiva, ja minua on pyydetty jopa luennoimaan kohtaamistamme asioista/tapahtumista Suomessa.

Reissumme Suomesta Berliiniin alkoi elokuun alussa tällä aluksella. Tämähän oli, tai on edelleenkin projektin kaltainen juttu, meidän kummankin työpaikat tulee/on tässä aluksessa. Ruumassa on puolivalmiina 50 paikkainen teatteri vaimon duuneihin ja muissa tiloissa minun insinööritoimisto sekä protojen askartelua varten konehuoneen "pajatila" Tarkoitushan oli pysyä Berliinissä, koska siinä kaupungissa oli kaikki elämämme.

Alkusyksystä oli normaaleja haasteita, mm. satamapaikkamme peruuntui heistä johtumattomista tekijöistä. 

Korona ja byrokratia lyö lusikkansa soppaan 

Luonnollisestikin korona vei teatterihommat jäihin. Minulle se oli lähinnä harrastus, teatterin tekniikan tekeminen ja lippujen  myynti/baaritiskin takana oleminen. Meillähän (tai vaimolla) siis oli useamman vuoden hyvin menestyvä teatteri Berliinissä. Korona vaikutti myös minun töihini. Työstin monta vuotta uudenlaista moottorimallia eräässä firmassa. Koronan takia sijoittajatapahtumat ovat luonnollisestikin kiinni, joten rahaa ei tullut lisää, jolloin kaikki joutuivat kilometritehtaalle.  

Tulee ymmärtää, että Saksa, etenkin Berliini on todellakin kiinni. Kaikki, paitsi ruokakaupat, kioskit, bensa-asemat ja apteekit ovat kiinni. Tämähän alkoi Berliinissä jo joulukuun puolivälissä, ja loppua ei näy vieläkään.  Suomeen tullessa tuntui juhlalliselta käydä parturissa ja ostaa uudet kalsarit. Berliinissä kun ei edes hansikkaita löydä mistään, vaatekauppojen ollessa kiinni. 

Toinen merkittävä tekijä tässä oli tämä viranomaispuoli. Kansainvälinen kuljettajakirja ei kelpaa Saksassa. Pitäisi mennä opiskelemaan se saksaksi uudelleen, jos mielii laivailla. Ongelma oli se, että kaikki koulut ovat kiinni koronan takia. Lisäksi se, että kielitaitoni ei ole niin hyvä, että kaikki menisi heittämällä läpi. Kolmanneksi taloustilanne, joka ei ole mitenkään ruusuinen. 

Meidän aikomus alunperinkään ei ollut elää loppuikäämme Berliinissä, ehkä kuitenkin jokunen vuosi enemmän kuin nyt.  Tuon muutaman vuoden takia olisi pitänyt mennä laivakouluun, vain siis Saksan/Berliinin takia. Muissa maissa kuljettajankirjani toimii hyvin. Katsoimme siis kaikinpuolin järkeväksi ratkaisuksi palata Suomeen. Sitäpaitsi Berliini on menettänyt koronan myötä todella paljon juuri  niita asioita, miksi tänne tulimmekin. 

Suomeen 

Suomi on kokolailla saman kokoinen maa pinta-alaltaan kuin Saksa. Mutta Suomessa on vain se 5,5 miljoonaa ihmistä. Vastaavasti Saksassa on vajaa 90 miljoonaa ulkomaalaisine työntekijöineen. Suomalainen ei halaile yhtä hanakasti kuin keskieurooppalainen, ja pitää jo luonnostaan etäisyyttä toisiin ihmisiin hieman enemmän. Mm. näiden syiden takia Suomi ei tarvitse niin tiukkoja korona-määräyksiä, tauti vain ei leviä.  

Työmahdollisuudet Suomessa ovat todellakin paremmat tällä hetkellä, meillä kummallakin. Niinpä päätös Suomeen takaisin muuttamisesta oli hyvin selkeä tuossa marraskuun loppupuolella. Ja koko kesähän Reposaaressa oli mahtavaa aikaa. Berliiniin tuolloin takaisin tullessamme huomasimme, kuinka tuttavamme olivat hieman mieli maassa, johtuen koronan aiheuttamista ongelmista. Osalla oli taloudellisia murheita jo tuolloin syksyllä 2020. 

Olimme käsittämättömästi jumissa Berliinissä koko perhe

 Emme saaneet ajaa aluksellamme. Palasimme siis Berliiniin noutamaan Suukko II:sta, ja tässähän on meidän kaikki muuttotavaratkin lastina, kotieläimet, pari lasta, jne. Mutta käsittämättömät viranomaisongelmat jatkuivat edelleen. Nehän alkoivat jo syksyllä 2020.  Jotain jo kirjoitinkin tuonne aiemmin, "ajopätevyyksien" kelpaavuuksista. Ja tuntui, että jatkuvasti tuli lisää erikoisuuksia. Milloin mikäkin lappu on väärinpäin, tai puuttuu. "Onko paperi tämä aito" olen kuullut kysyttävän monesti. 

Tähän väliin todettakoot, että kaikki viranomaisasiat monen vuoden ajalla maissa ollessamme ovat sujuneet varsin loistavasti. Ei voi kuin kehua Berliinin verovirastoa, katu-ja rikospoliisia, jne. viranomaisia. Da für Dich, eli täällä sinua varten, lukee poliisiautossa. Ja se pitää paikkansa, maissa. 

Tiedoksi muille veneilijöille: Saksa ei noudata sisävesillä lippusääntöä isommissakaan aluksissa. Kerran kysyin, että jos Finnlinesin kapteeni muuttaa asumaan Saksaan, niin meneekö häneltäkin pätevyys ajaa alusta Saksan vesillä. Poliisin vastaus oli että kyllä. :)

Apua on pyydetty marraskuusta alkaen, ja sitä alkoi tulemaan. Joskin kaikki kestää aikansa. Konsulaatti, Traficom, eräs juristi Berliinistä, Tampereen navigaatioseura, ja lisäksi muita, myös viranomaistuttavia Suomesta sekä Saksasta. 

Tämä kaikki tapahtunut pitää sisällään koomisia ja  farssimaisia piirteitä todella paljon. En olisi ikinä uskonut, että Euroopan sisällä voi jäädä vangiksi aluksineen tällä lailla. Kaikki paperit ja asiat ovat kunnossa puoleltamme, meillä ei ole rikosrekisteriä, tms hämärää. Silti: Ette saa ajaa. 

Yksi tuttu kuvasikin tilannettamme näin: Olitte kuin se Cessna-merkkinen lentokone punaisella torilla Moskovassa.  (Mathias Rust) Joskin ilman poliittista ajatusta. Emme mekään käsittäneet, että laivan ajaminen mereltä Berliiniin olisi näin kummallinen tapaus, varsinkin kun tietää, kuinka salliva ja moderni Berliini on monessa asiassa. 

Palaan tähän jossain vaiheessa myöhemmin. Tämä kaikki on kirjan arvoinen tarina. Ja olen luvannut TANS:lle (Tampereen navigaatioseura) ja TRAFICOM:lle pitää jonkinlaisen "informaatiotilaisuuden" tapahtuneesta.  Nyt asiat ovat kuitenkin paljon paremmin, joka on tärkeää. 

Suukon keula saadaan kohti Suomea 9.3.2021, ja koetamme kerätä kuva- ja videomateriaalia hieman paremmin kuin viimeksi. Instagramissa ms_suukko_berlin nimellä löytyy myös kaikenlaista.

Teknistä höpinää tähän väliin:

Tässä kun on ollut aikaa, niin on tullut uusittua noita sähköjä. Keulapotkuri olisi kiva saada toimimaan viimeinkin. Muutenkin noiden parin kaapin sisältö on ollut arvoitus. 

Ylhäällä vasemmalla maasähkön ja apukoneen kontaktorit, oikealla hätägeneraattorin käsimanuaalinen kytkin ja nollakisko, sekä ohjauksien sulakkeet. Alla vasemalle tulee tasasähkön 230 V sulakkeet, ja apukoneen maadoituskontaktori. Siis rakennan niin, että maasähköissä ollessa maadoitus menee maihin, ja aivan runko on irrallaan verkosta. Apukoneella sähköä tuotettaessa maadoitus rungossa on ok. Ongelmahan on se, että jos nolla ja maa on yhdessä (ns. nollaus esim. apukoneessa kiinteästi kytkettynä), niin maasähkökaapissa oleva vikavirtasuoja laukeaa.

Keulapotkurin kytkentä, joskin ohjauspiirit puuttuvat. Kulmallaan olevat neliöt ovat 40 ampeerisia tasasuuntaussiltoja.

Mielenkiintoinen pointti kaappien sisältöä purkaessa oli vesivauriot. Huomasin nimittäin, että kaapissa kulki "vesiraja" hieman vinossa, ja alimmat sulakkeet sekä kontaktorit olivat kovin ruosteessa. Seurasin tätä veden rajan piirtämää viivaa kaapin ulkopuolelle, ja tosiaankin konehuoneen laipiossa se jatkui, joskin himmeästi. Alus on siis on ollut osittain upoksissa joskus, hieman kaltevassa asennossa. Voi olla, että vesi on päässyt vain konehuoneeseen esimerkiksi jonkin putken jäätymisvaurion takia, ja köli on ottanut pohjaan, jolloin alus on ollut kallellaan jokusen aikaa. 

Tämmöistä. Kesällä pitää tulla Räpsöössä käymään. Ja jos joku tarvitsee meikäläisen paattiosaamista, olipa missäpäin suomea vaan, niin saa olla yhteydessä. Btw, ei pidä ottaa mallia noista kaikista kuvista ja virityksistä: itselleen sitä rakentelee aina vähän eksoottisempaa kokeiluluontoista kuin toiselle. :) 

Vessat vertailussa, vene-ja laivapöntöt. Sekä tee-se-itse: Paskasta energiaa

Tuplapaska juttu. Paitsi kun lokki lentää, ja ruikkaa pökäleen mereen, se ei ole paska juttu. Mutta ihmisen vastaava teko on. Johtunee siitä, että meitä on selkeästi enemmän per neliökilometri, kuin lokkeja. 

Sinälläänhän uloste on hyödyllinen luonnon kiertokulussa. Harva ajattelee leipää syödessään, että se jauhettu jyvä on kasvanut, niin, paskassa. Varsinkin bio, tai luomumallinen. Saattaahan olla, että nuoremmat sukupolvet ovat unohtaneet jotta navetasta ajetaan paskat pellolle, ja siitä sitä hyvää viljaa tulee.  

Tuplapaskaksi asian tekee se, että lähes kaikissa ihmisen ulosteen Pois asumuksesta -siirtoratkaisuissa se sotketaan veteen. Jätemäärä siis moninkertaistuu. Veden säästö on ilmiselvä asia aina, varsinkin laivoissa. Jätehän menee tankkiin, joka pitää tyhjentää jollain tavalla. 

Vesivessalle ei liene vertaa, vaikka on pakastavia, pussittavia ja kompostoiviakin pönttöjä. Vesivessa on siksi kätevä, koska tämä ulostyöntyvä kääkäle on erittäin sotkevaa ja tahmaista. Vesivessan puhtaanapito on siis vailla vertaa. Vesivessoista on useita eri versioita. Normaali asuinkiinteistön pönttö lienee se huonoin ratkaisu, koska sen veden kulutus on järjettömän suuri laiva- tai venekäyttöön. Vettä tarvitaan normivessassa siksi paljon, että se vesi hoitaa sen ulosteen siirtämisen paikasta A paikkaan B, jopa kymmeniä kilometrejä urbaanissa ympäristössä

Kuvassa normaali wc-istuin, jossa integroituna käsienpesuallas. 

Asuintalokäytösä tämä on loistava pienen wc:n tilan- ja vedensäästäjä. 

Käsienpesuvesihän varastoituu säiliöön, ja käytetään pytyn huuhtomiseen.

Alipaine-wc-järjestelmä on tuttu kaikille, jotka ovat olleet risteilyaluksilla, vaikka Vikingline tai Silja. Systeemi toimii niin, että laivan jätesäiliössä on säiliöstä ilmaa pois pumppaava alipainepumppu, joka huolehtii, että säiliössä on aina alipaine. Vessanpöntössä on venttiilisysteemi, joka nappia painettaessa antaa ensin hieman huuhteluvettä, ja sitten avaa pöntön nielussa olevan läpän, jolloin alipaineen vaikutuksesta torttu lähtee kuin uudenvuoden raketti kohti septitankkia. Osumatarkkuus on hyvä, sillä ahdas putkisto hoitaa kohdistuksen. 

Alipainepytty sisältää huomattavan määrän tekniikkaa.

Edut: 

Putkiston ei tarvitse olla viettävä. Imu pystyy vetämään jätteet "vastavirtaankin", eli laivan keinunta, tms ei vaikuta toimintaan. Putkikoko on myös huomattavasti pienempi kuin normaalissa viettoviemärissä asuintaloissa. Muistaakseni 32-50 mm halkaisijaltaan. Järjestelmässä ei ole pumppuja, jotka kuitenkin toisinaan vaativat huoltoa. Todella pieni veden kulutus. n. Litra per huuhtelu.

Miinukset: 

Septitankin tulee olla alipaineen kestävä. Putkiston tulee olla tarkoituksen mukainen, eli sen on kestettävä alipaine, ja kulmakappaleet yms putkistot on kiinnitettävä hyvin koska  muuten ne saattavat irrota. Kovassa vauhdissa olevalla jätöksellä alkaa nimittäin olemaan massaa tullessaan jyrkkään kurviin. Alipainejärjestelmä on kallein, ja tarvitsee sähköä toimiakseen. Alipainepumppu vaatii yleensä 230 volttia jännitettä.

Sähköpumpulla olevat pytyt ovat lähellä alipainejärjestelmää ominaisuuksiltaan. Niissä jätteet siirretään septitankkiin pumppaamalla. Pumppu on istuimen välittömässä läheisyydessä, ja pumpussa on ns. repijäominaisuus, eli se tekee jätteestä tasaista mössöä. Putkiston ei tarvitse olla suuri, eikä viettävä.  Oma kokemus tälläisestä on aika hyvät.

Edut:

Hintatasoltaan kohtuullinen. pienet jopa alle 30 milliset putket/letkut ovat riittäviä. Pystyy pumppaamaan "ylämäkeenkin" hyvin.  Vedenkulutus on pieni, 0,2-2 litraa per huuhtelu, riippuu hieman käyttäjästä. Sopii hyvin 12 tai 24 volttiseen järjestelmään.

Miinukset:

Tarvitsee vahvan kaapeloinnin pytylle asti, sillä pumppu haukkaa virtaa varsinkin 12 volttisena jopa 20A.  Pumppu itsessään on se heikoin lenkki. Kaikki viat ovat johtuneet siitä, että joku on laittanut jotain ylimääräistä vessanpyttyyn. Jopa hiukset saattavat saada pumpun takertelemaan.  Sähkövessassa on oma huuhteluvesipumppu samalla akselilla. Laivan painevesijärjestelmään kytkettäessä täytyy asentaa magneettiventtiili tai hana seinälle huuhteluveteen, koska pytty on tarkoitettu imemän huuteluvesi esim. pohjaventtiilistä.  Yleisesti ottaen jätevesien pumppaaminen kunnallistekniikassakin on aina haaste. Kunnollisen kolmivaiheisen repivän ja silpovan pumpun hinta alkaa nelinumeroisella luvulla.

Sähkö- ja manuaali-istuin.

Manuaalipönttö käsipumpulla on ehkä se yleisin, varsinkin pienemmissä huviveneissä. Se on aika varmatoiminen ja edullinen. Pumpun vikaannuttua huollosta selviää amatöörikin, ja vaihtotiivisteitä on tarjolla monessa alan liikkeessä. Pumpun muuttuessa jäykäksi, pieni loraus ruokaöljyä auttaa asiaan. Oma kokemus tälläisestä, halvimmasta mallista, on useamman vuoden ajalta. 

Hyvää:

Ei vaadi sähköä ja on aikalailla toimintavarma. Hyvää on myös halpa  hinta. 

Miinukset: 

Käytön hankaluus. Jokaiselle vieraalle joutuu neuvomaan, miten vesi tulee ja miten pumpataan. Joskus joku vieras sai tukkoon, koska oli pumpannut ilman vettä paperikasan pytyn nieluun. 

Kompostoiva ja polttava wc

Kompostikäymälät ovat edullisia, ja kohtuullisen hajuttomiakin nykypäivänä. Sähköinen poistopuhallin lienee vakiovaruste kaikissa. Periaatteessahan kompostikäymälä on ikivanha juttu, monelle tutusta kesämökin puucee:stä modernisoidumpi versio. Kompostikäymälän edut ovat selkeästi asennus: Ei tarvitse mitään putkivetoja, paitsi tuuletus. Vessan voi tehdä siis lähes mihin tahansa huonetilaan. Miinuksena on luonnollisestikin tyhjentäminen. pieniää joutuu tyhjentämään useammankerran kuukaudessa, Isoja malleja, joissa on jopa useamman kuution kokoinen säiliö, tyhjennysväli saattaa venyä vuosiin. 

Monissa on ns. virtsan erottelu, eli kuset menee eri paikkaan kuin kiinteämpi aines. Pöntössä on siis kaksi reikää, toiseen pissitään ja toiseen koitetaan tähdätä kakkelit. Ulosteista tulee myös ns. suotovesiä, jotka johdetaan jonnekin. Miinukseksi tulee kirjata ehdottomasti myös jälkikompostoinnin tarve ja sen hoitaminen, eleli tähän ole harrastunut. Laivaolosuhteissa kompostin pitäminen ei liene tule kenellekään mieleen, ellei sitten ole todella iso huvialus, jossa jonkin verran viljelymaata. 

Polttavasta tai pakastavasta pöntöstä ei ole omakohtaista kokemusta. Polttava todellakin kärventää jätteet sähkövastuksella,ja siinä kuluu paljon sähköä. Laskin joskus aikaisemin tämän kulutuksen, ja löysin myös netistä jonkun kirjoittelun aiheesta: Sähkölasku oli noussut satoja euroja tämän wc:n takia.  Asenushan on helppo, jonka voi kirjata plussaksi. Lämmitysvastus on jossain määrin kuluva osa. Sen ei pitäisi, mutta monella on ollut ongelmia. Internetin keskustelupalstoilla löytyy kommentteja kyllä. plussaksi tulee ehdottomasti myös tyhjennystarpeen vähyys. Jätettä ei tarvitse kanniskella minnekään, eikä mitään septitankkia tarvitse

Pakastavassa pöntössä yhdistyy pienen kompostivessan ja polttavan huonot ominaisuudet: Se kuluttaa sähköä, ja jätteet on kannettava kuitenkin ulos sellaisenaan. Joko roskiin tai kompostiin. 4 hlö käytössä tyhjennysväli alle viikon. Pesu on hankalahkoa. Erittäin huonona pidän jatkuvaa sähkön tarvetta: Sähköt kun katkee, niin biopusseissa olevat pökleet sulaa, ja jos pussit hajoaa niin kakkayllätys on selvä. Plussaahan tässä on taas tuo asentamisen helppous, verrattuna vesivessaan. 

Tekisikin mieleni kysyä, että onko tämä pakastava laitos vessa ensinkään? Sillä jos vertan sitä normaaliin ämpäriin, johon laitan pussin, ja väännän tortut sitten sihen pussiin. Pakastavan vessan ero tähän ämpäriversioon on vain se, että pussin sisältö on hetken aikaa jäässä. Mitään muuta täm pakastava ei ulosteelle tee. 

Pakastava vessa ei sovi laivaan oikein mitenkään. Miinuksena vileä puhtaanapidon hankaluus, kuten noissa muissakin vedettömissä.

Pussita ja pakasta.  Pakastava wc, tee jätös biopussiin ja pytty pakastaa sen. 

Sitten se jäätynyt kökkäre pitää kiikuttaa jonnekin.

Sitten se erikoisuus. Biokaasu. Paskassa piilee yllättävästi energiaa. Lantapuolella sitä on jo käytetty kaasun tuottoon pitkän. Itse joskus hieman laskeskelin asiaa. Pitäisi olla kuution septitankki, joka olisi lämpimässä tilassa. Esim. sellainen muovinen kuormalavan päällä oleva tankki voisi toimia hyvin. Vähäinen veden käyttö on juurikin hyvä, ja pumpattava tai sähköpumpull aoleva vessa tuottaa juurikin liki sopivan seoksen. Tankkiin olisi hyvä laitta ajokin hämmennin, esim sähkömoottori ja jokin hökötys sisälle, niin ei tarvitsisi käsin sekoittaa. Sekoitustarve on pieni, mutta oleellinen asia.

Kirjaimellisesti paskakaasua. Ei, on se Bio -sana kivempi.

Kaasua tulee ihan reilusti. Muistelen, että yli keittiötarpeen, jos joka päivä ruokaa laittaa. Sen varastoimiseen kelpaa yksinkertaisimmillaan iso muovinen säkki. Tai vaikka traktorin sisärengas. Kaasun paine esim. kaasuhellalle on aika pieni, ja sen saa säädettyä paittamalla sopiva paino kaasupallon päälle. Fiksu rakentaisi kaasukellon.

Videoita on youtubessa aika paljon, jossa kaasua tehdään ja hyödynnetään keittämiseen, lämmittämisen ja jopa bensa-aggregaatti tuottaa sähköä. Kehitysmaiden videoissa näkyy, kuinka yksinkertaisesta asiasta lopunperin on kyse. Tankkiin kannattaa heitellä kaikki ruoantähteetkin. Prosessissa paska muuttuu jo huomattavasti ympäristöystävällisemmäksi, kun on saanut muhia ja tuottaa kaasua. 

Tämän kokoisessa paatissa, kuin tämä meidän, olisi tilaakin tuollaiselle säiliöllä. Kaasun voisi tosiaankin käyttää keittiössä, ja lisäksi syöttää apukoneelle jolloin se muuttuisi sähköksi. 

Tässä yksi englannin kielinen harrastevideo: https://www.youtube.com/watch?v=8uzmwyUADZs

Ja tässä biokaasua puristetaan pulloihin: https://www.youtube.com/watch?v=3mTmAs7iBjA

tässä miekkonen käyttää aggrgaattia malliksi. Videossa näkyy myös kaasun varastointiin käytetty säkki.

https://www.youtube.com/watch?v=OSMv7m8GAhk

Periaatteessa tämä paskan kaasuttaminen olisi järkevää kaikin puolin. Energiaa tulee ja paska muuttuu ei-paskaksi. Toki se tarvitsee jälkikompostia vielä hieman, tai sitten tyhjentää liejut septityhjennykseen, mutta tilanne on jo eri kuitenkin, kuin vaikkapa pakastavan vessan jäljiltä. Lisäksi tälläinen "paskakaasun" polttaminen vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä. Metaani ilmakehässä ei ole hyvä juttu ollenkaan. Se on hiilidioksidia lyhytikäisempää, mutta sen lämmitävä vaikutus on 10 kertainen. 

Miksi tämä ei sitten yleisty? Luulen, että tämä on aika vaikea tuotteistaa, eikä bisnesmies näe voittojen mahdollisuuksia pienissä yksiköissä. Isommissa homma toki toimii, maatalouden puolella esim löytyy suomalainen biokaasun uranuurtaja, joka kuitenkin on ollut energiayhtiöille ja verottajalle harmillinen kakka rattaanpyörässä. 

Tällä Kalmarilla on kehitteillä omakotitalokokoluokan biokaasusysteemi. Hänellä on myös suomen ensimmäinen biokaasuasema, josta voi tankata auton.  Tässä linkki Ylen tekemään juttuun. Nostan hattua Kalmarille, tekniikan tekeminen on jo sinällään saavutus, mutta lisäpisteet tulevat siitä, että on jaksanut tahkota viranomaisten kanssa. 

Mutta mikä oli se paras vessaratkaisu? Sitä on vaikea sanoa, koska käyttötarkoituksia on useita. Me ollaan nyt tyytyväisiä tuohon sähköpumpulliseen Bilteman pönttöön. Septitankki täytyy tosi hitaasti verrattuna entiseen normaaliin vesivessaan. Paskan logistiikka on simppeliä. Pisuaari on vielä tulossa, se vähentää veden kulutusta (ts. septin täyttymistä, vettähän on meret täynnä) entisestään.
Tutuilla on kompostoiva pytty paatissaan, ja  eipä siitäkään haukkuja ole tullut.  

Polttavan ja pakastavan jättäisin kuitenkin suosiolla pois vene - ja laivatouhuista.